Lapsiperheen elämää Espanjassa vs. Suomessa

Meidän perheellä muutama viikko arkea takana täällä Espanjassa Costalla, ja voidaan todeta että hikistä hommaa tosiaankin, vaikka toisaalta emme voi valittaa, sillä ilmeisesti Suomen päässä lämpötilat ovat ylättäin pudonneet jo näin elokuussa syksyn viileisiin lukemiin. Kuljetamme syyskuuhun asti lapsiamme päivittäin Marbellasta autolla Fuengirolaan, ja matkaan menee n.35min aikaa yhteen suuntaan. Käytännössä matka-aika ei juuri kuitenkaan eroa siitä mikä työmatka on Suomessa, joten sinällään tämä on tuttua. Toisaalta, Suomessa lapsemme kulkivat vapaasti lähikavereilla leikkimässä, sekä myös koulumatkat itsenäisesti, joten vastuu järjestelyistä on täällä Espanjassa kuitenkin hieman monimutkaisempi meillä vanhemmilla kuljetuksineen. Tilanne helpottuu onneksi syyskuussa, kun pääsemme muuttamaan lähemmäksi lastemme koulua.

Kun täällä lomalla on aiemmin käynyt vain nämä nyt hikistämistä arkeemme aiheuttavat lämmöt ja auringot napsimassa, niin täytyy todeta että näin asumisen ja arjen näkökulmasta myös tämä ilmasto, alue ja maa näyttäytyy taasen erilaisena hyvine ja huonoine puolineen, kuten tietysti asuminen myös Suomessa, tai oikeastaan missä tahansa maailmalla.

Tällä kertaa ajattelin siis pohtia ja avata sitä, millaista on lapsiperheiden arki Espanjassa Costa Del Sol:lla ja miten järjestyy koulu- ja työarjen yhteen sovittaminen paikallistyyliin?

Espanjassa asuvat (yli 3kk maassa) lapset ovat kaikki kouluvelvollisia, samaan tapaan kuin Suomessa. Jos aikoo muuttaa pysyvästi Espanjaan, kannattaa luonnollisesti lasten ja perheiden integroimiseksi valita toki paikallinen espanjankielinen peruskoulu. Näissä on toki eroja melkoisesti, ja suurin ongelma lienee yhteiskunnan vähäinen tuki peruskouluille, yhteisen OPS kehittämisen standardien puute sekä opetushenkilöstön vaihtuvuus, kirjavuus ja taso. Suomessa opettajia arvostetaan korkealle yhteiskunnassamme ja myös yliopistotason maisterikoulutukseen on melko haastavaa päästä, meillä OPS kehittäminen on arvossaan ja myös digitaalisuus sekä TVT taidot näkyvät pedagogiassa sekä opetussisällöissä. Suomessa ovat peruskoulutuksen kuin myös korkekoulutuksenkin asiat näiltä osin tietysti aivan omassa tasoluokassaan.

Espanjassa tilanne peruskouluissa on melko haastava eli arvostus opettajia kohtaan on todella heikkoa, palkka on vaihdellen n.50-80% pienempi kuin Suomessa, koulutustaso on alhainen, laatustandardeja ei juuri ole, digitaalisuus ei näy pedagogiassa käytännössä juuri lainkaan, ja opettajiksi ryhtyvät usein myös sellaiset, jotka eivät ole muualle töihin tai opiskelemaan päässeet. Opetus espanjalaisissa peruskouluissa on usein perinteistä behavioristista edestä massoille kopioi-kirjoita vihkoon-luennoi-toistaperässä - opetusta ja kasvatusta myös aivan pienille lapsille. Pedagoginen osaaminen ja yhteinen tavoitteellinen kehittäminen on melko alkeellisella tasolla verrattuna suomalaiseen konstruktiiviseen ilmiöpohjaiseen ja teknologiaa soveltavaan yhdessä oppimiseen ja yhteiseen kasvuun.

Espanjan lainsäädännön mukaan alakouluikäiset lapset (alle 12v) tulee saattaa ja hakea aikuisten toimesta koulun portilta. Alle 12v ei saa myöskään useamman kaupungin sääntöjen mukaan lainkaan yksin liikkua kaupungilla. Yhteiskunta on täällä myös sillä tavalla eristäytyneempi että taloja, myös kouluja ympäröi massiiviset kivimuurit ja portit securitas kyltteineen. Koulun alueelle ei ole asiaa vierailla henkilöillä eikä portteja avata. Lapsille järjestetään myös vanhempien toimesta leikkitreffejä, eikä lasten vapaasti liikkuminen myöskään vapaa-ajalla ole näistä syistä juuri käytännössä mahdollista.

Espanjalaisissa peruskouluissa (3 peruskoulun luokka-astetta) ei ole lukukausimaksuja, mutta erilaiset kustannukset oppimateriaaleista, koulupuvuista, kerhoista, ruokailusta ja retkistä kuitenkin perheille maksettavaksi n.200-1500eur koulusta ja sen toiminnasta sekä varoista riippuen. Vanhemmat toimivat myös aktiivisesti osana koulujen yhteisöä, ja toisin kuin suomalaisissa peruskouluissa, perheille järjestetään koulun toimesta railakkaita toiminnallisia, hyvinkin leikkimielisiä olut-viinijuhlia, jossa lapset temmeltävät jaloissa aikuisten pelatessa ja juhliessa railakkaasti.

Kaupungit ovat Espanjassa velvollisia tarjoamaan kaikille, myös ulkomaalaisille lapsille, koulupaikkaa mikäli perheellä on pysyvä osoite (oma tai vuokra-asunto), vanhemmilla NIE numerot (ulkomaalaisten sosiaaliturvatunnukset Espanjassa) ja jos on residencia eli kirjat muutettu vero- ja sotumaksuineen Espanjaan. Espanjassa toimii myös lähikouluperiaate, eli lapsille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan koulupaikkaa mahdollisimman läheltä omaa kotia. Tämä on tärkeää myös siksi, että koulupäivät ovat erilailla järjestetty kuin Suomessa. Koulujen kesälomat ovat huomattavasti pidemmät kuin Suomessa, lukuvuosi alkaa vasta syyskuussa ja päivät starttaavat n.klo:9 ja päättyvät iltapäivällä ennen siestaa n.klo:14 aikaan. Keskellä koulupäivää on yksi pitkä välitunti, jolloin lapset syövät omia eväitään. Iltapäivällä lapset haetaan kotiin siestaa viettämään sekä lounastamaan yhdessä vanhempien ja isovanhempien (abuelos) kanssa. Koulu tarjoaa  toki myös erikseen todistettaessa vaihtoehdon ruokailuun jäämiseksi sellaisille lapsille ja perheille, jotka eivät voi syystä tai toisesta viettää siestaa yhdessä.

Koska vanhemmat lähtevät takaisin töihin siestan jälkeen klo:17 maissa, on usein isovanhemmat lasten kanssa klo:20 saakka, jonka jälkeen perhe kokoontuu uudelleen yhteen laittamaan illallista. Lapset valvovat Espanjassa usein myös puolille öin, ja leikkipuistosta kuuluu hyvinkin vielä klo:22 aikaan lasten riemuisaa mekkalaa kun omat lapsemme Suomessa ja myös täällä ovat jo nukkumassa. Myös lasten ohjelmat televisiosta saattavat kestää illasta aina aamuyöhön saakka. Lapset ovat yleensä aina myös mukana aikuisten juhlissa ja ferioissa, ja torkkuvat kuka missäkin ikänsä ja jaksamisensa mukaisesti nurmella, rattaissa tai vanhempiensa sylissä kaiken äänekkään puheensorinan, musiikin ja mekkalan keskellä. Lapsille tehtyjä kuulosuojaimia ei myöskään edes aivan pienillä vauvoilla täällä näy olevan vaikka yleensä se melu ja musiikki on myös erilaisissa tivoleissa ja tapahtumissa niin kovalla, että jopa aikuisille olisi ne korvatulpat kuulon suojaamiseksi paikallaan.

Suomalaisten suosima espanjalainen koulu Costalla, jossa myös suomalaisia opettajia, on nimeiltään Azahar, ja se toimii Fuengirolan alueella. Täällä Nueva Andaluciassa meitä itseämme lähellä on kaikki LaCampanan peruskoulut, jonne lapsillamme olisi kotoa n.200m kävelymatka. Molemmat olisivat halukkaita oppimaan myös espanjan kielen, joten voihan se olla mahdollista, että tulemme tänne uudelleen myös tämän paikalliskoulun kokeilemisen ja vain kielitaidon merkeissä.

Näin tilapäiseen muuttoon itse valitsimme pohdintojen jälkeen omille lapsillemme Aurinkorannikon Suomalaisen koulun (Escuela de Finlandesa), koska halusimme laadukasta suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta, ja koska muuttomme on myös väliaikainen. Lisäksi eppuluokalla opittava sujuva lukeminen oli tärkeää kuopuksen kohdalla. Tähän kouluun on aivan valtava tunku ja tänäkin lukuvuotena ilmeisesti yli 100 Suomesta muuttavaa tai muuta oppilasta on jäänyt paitsi koulupaikkaa. Koulu etsii ratkaisuja ensi lukuvuodelle isompien tilojen käyttöön ottamiseksi ja mahdollistamiseksi. Tämän koulun osalta lasten tulee myös olla Suomessa kirjoilla ja pysyvä osoite kotimaassa, joten se sopii vain tilapäiseen oleskeluun alueella. Kuopuksen luokka on iso 22 eppua, joista ilmeisesti 4 lapsella suomen kieli on A2 kielenä. Kuudesluokkalaisia on kaksi ryhmää, ja esikoisen 6B luokka on hieman pienempi. Toisin kuin luokanopettaja - malli Suomessa, täällä aineenopettajat opettavat oppilaita tasotestien perusteella esim. matematiikan osalta. Lisäksi molemmilla lapsilla on espanjaa pakollisena suomalaisen OPS:n lisäksi 2h/vko. Esikoisella alkoi uusina aineina espanjan lisäksi myös ruotsi, yhteiskuntaoppi ja kotitalous.

Lukukautta lyhyempiä vaihtoehtoja lasten koulun käyntiin Costalla tarjoaa syksyllä 2017 toimintansa aloittava Fuengirolan kotikoulu Academia Finlandesa, yksilöllistä suomalaisen peruskoulun mukaista ohjausta tarjoava Fuengirolan rantakoulu sekä myös kotiopetuksen vanhempien ohjauksessa mahdollistava suomalainen etäkoulu Kulkuri, jonka OPS:n mukaiset kurssit ovat maksullisia. Maksuperusteet näillä yksityisillä koulutarjoajilla ovat yleensä kuukausihinnoiteltuja, toisin kuin lukuvuosihinnoiteltu n.1900eur/oppilas Escuela Finlandesa.

Costalla on myös runsaasti huippulaadukkaita englanninkielisiä yksityiskouluja (mm.Aloha College) jossa opiskellaan tavoitteellisesti kansainvälisillä EU/IB laatustandardeilla (PYP curriculum for elementary schools). Näissä lapsille tarjotaan myös esim. aasialaisia harrasteita kuten Aikidokerhot, mandariinikiinan opetus jne. Kouluihin on käytännössä myös haastattelut sekä matematiikka/englanti tasokokeet, ja näiden koulujen lukukausimaksut sekä kustannukset hipovat tämän lisäksi pilviä useiden tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuillaan.

Lapsiperheen arki Espanjassa on selkeästi Suomea perhekeskeisempää, ja laajennettu perhe myös kaikki sukulaiset ja isovanhemmat ovat tiiviimmin osana perheen arkea sekä toimintaa. Toisaalta lapset Suomessa voivat liikkua ja elää vapaammin sekä itsenäisemmin osana perheidensä arkea.
Molemmissa maissa ja tavoissa elää on varmasti ne omat hyvät ja huonot puolensa. Maassa maan tavalla ei aina ole tietysti myöskään mahdollista, ja jokainen toki järjestää oman perheensä arjen sellaiseksi, että se palvelee sekä lasten että vanhempien tarpeita. Perheet toimivat tietysti kukin Espanjassa ja Suomessa aivan omalla tavallaan arjessaan omien mahdollisuuksiensa, toiveidensa ja tarpeidensa mukaan, toivottavasti tietysti niin, että arki sujuisi kaikilla mahdollisimman vaivattomasti ja mutkattomasti.

Olisi kiva kuulla, millaisia vinkkejä tai ajatuksia Sinulla on lapsiperheen mutkattomaan elämään Suomessa, Espanjassa tai muualla päin maailmaa? Ja millaisiin asioihin tai eroavaisuuksiin olet myös itse törmännyt?